Reumahoitotyö

Tarvitaanko remission kriiteereihin paradigman muutos?

Ferreira (2018a) on tiiminsä kanssa haastanut pohtimaan pitäisikö tulehduksellisen reuman remission kriteereitä pohtia uudelleen. Remission arviointiin kuuluu EULAR –suositusten mukaan nivelten tulehduksesta kertovat tekijät (SJC28, TJC28), CRP sekä yleisvointi (VAS 0-10). Tutkijat perustavat haasteensa tuloksilla, joita he ovat saaneet tutkiessaan remissiota 309 potilaan aineistossa. Aineistossa oli osa remissiossa (9,4%), melkein remissiossa (37,2%) ja suurin osa ei remissiossa (53,4%). He käyttivät tutkimuksessaan olemassa olevia kriteereitä, ja samalla tutkivat mitkä tekijät selittävät potilaan yleisvointia.

Ferreira ym. (2018a) osoittavat tutkimustulostensa kautta, että suuri osa potilaista kuului ryhmään ”ei remissiossa” juuri yleisvoinnin tuloksen perusteella. Yleisvointi heidän tutkimuksensa mukaan heijastaa kuitenkin uupumusta, kipua, toimintakykyä ja psyykkisiä osa-alueita, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia mittareita immunosupressiivisen lääkityksen tavoitteiden määrittelyssä. Näin he haastavat pohtimaan uudelleen remission kriteereitä.

Pian artikkelin julkaisemisen jälkeen Ferreira ym. (2018a) näkemystä kritisoitiin (van Tuyl & Boers 2017) ja haaste kyseenalaistettiin, koska nähtiin, että potilaan näkemys jää huomioon ottamatta. Potilaan näkemystä eivät Ferreira ym. (2018b) ole mielestään halunneet aliarvioida ja täsmentävät vastineessaan näkemyksiään, jotka entisestään selkiyttävät tarvetta tarkastella remission kriteereitä. Tulehduksellisen reuman hoitoa tulisi olla heidän mielestään ohjaamassa kaksi erilaista tavoitetta:

  1. Tulehduksen aktiivisuuden arviointi (lääkärin näkemys)
  2. Sairauden vaikutusten arviointi (potilaan näkemys).

Ferreira ym. (2018b) mukaan yleisvointi on vain heikosti yhteydessä tulehdusaktiivisuuteen ja on vähintään yhtä vahvasti yhteydessä persoonallisuuteen ja emotionaalisiin tekijöihin, jotka eivät voi toimia perusteena immunosupressiivisen lääkityksen muutokseen. Sairauden vaikutusten arviointiin he esittävät tarkemman mittarin käyttämistä. Tällainen on mm. seitsemän osiota käsittävä Rheumatoid Arhtritis Impact of Disease (RAID), jossa asteikolla 0-10 arvioidaan kipu, toimintakyky, uupumus, uni, fyysinen hyvinvointi, emotionaalinen hyvinvointi, coping (http://oml.eular.org/sysModules/obxOml/docs/ID_6/raid_en_GB.pdf). Vastineessaan Ferreira ym (2018b) lopuksi korostavat reumatologin ja moniammatillisen tiimin vastuuta arvioida ja hoitaa sairauden vaikutuksia.

Lähteet

Ferreira RJO, Duarte C, Ndosi M, de Wit M, Gossec L & da Silva JAP. 2018a. Suppressing Inflammation in Rheumatoid Arhtiritis: Does Patient Global Assessment Blur the Target? A Practice-Based Call for a Paradigm Change. Arthiritis Care & Research 70(3), 369-378).

Ferreira RJO, Duarte C, Ndosi M, de Wit M, Gossec L & da Silva JAP. 2018b. The controversy of using PGA to define remission in RA.  Nature Reviews. Rheumatology. Saatavissa: https://www.nature.com/articles/nrrheum.2018.35

van Tuyl LHD, Boers M. Remission – keeping the patiernt experience front and centre. 2017. Nat Rev Rheumatol 13, 573-574.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *