Potilasohjaus

Systemaattinen katsaus nivelreumaa sairastavien potilaiden ohjaukseen liittyvistä tutkimuksista

 

Tutkijat viittaavat potilasohjausta (PO) koskeviin EULAR –suosituksiin (van Eijk-Hustings ym. 2012) tuoden esiin, että potilasohjaus on hyväksytty laajalti yhdeksi keskeiseksi asiaksi tulehduksellista reumaa sairastavien kliinisen hoidon täydentäjänä. Lisäksi he tuovat esiin aikaisemmat katsaukset (Riemsma ym. 2003 ja Niedermann ym. 2004), jotka ovat osoittaneet vain lyhytaikaisia tuloksia.  Tällä katsauksellaan Ferreira ym. (2013) tarkoituksena on päivittää käyttäytymiseen ja/tai psykoedukaatioon liittyvien interventioiden vaikuttavuus terveydentilaan tutkimuksissa, jotka on julkaistu 2003-2012. Kirjallisuushaku perustui MEDLINE tietokantaan ja randomisoituihin tutkimuksiin, joita tutkijat hakukriteerien perusteella hyväksyivät mukaan neljä.

 

Ferreira ym. (2013) mukaan kolme tutkimusta osoitti että PO oli myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä, pääasiassa seuraaviin: sitoutuminen käyttäytymiseen, joka nivelten säästämistä, sopeutuminen, tieto, elämän laatu (oireet), tyytyväisyys hoitoon, aamujäykkyyden kesto, toimintakyky (AIMS2). Yhdessä tutkimuksista ei ollut eroa toimintakyvyssä (HAQ). Vain yksi tutkimus ei osoittanut mitään tilastollista eroa ryhmien välillä missään tuloksissa (toimintakyky (AIMS2, pystyvyyskäsitys).

 

Tutkijat tekevät johtopäätöksen, että joissakin tuloksissa on pitkäaikaisvaikutuksia. Kuitenkin päätulokset ja mittarit eroavat toisistaan usein tutkimusten kesken. Myös interventioilla on vaikeuksia olla homogeenisia. Tutkijoiden mielestä tarvitaan menetelmällisesti parempia tutkimuksia, joita he tuovat esiin löytyvän vain kaksi tutkimushetkellä (ks. alla Niedermann ym. 2012 ja Quintrec ym. 2007).

 

Lähde

 

Yllä oleva yhteenveto perustuu EULAR –kongressin abstraktiin vuonna 2013: Ferreira R O, Marques A, Mendes A C & da Silva J A P. Patient Education Programs (PEP) for Patients with Rheumatoid Arthritis (RA): An Updated Systematic Review. Annals of the Rheumatic Diseases, Volume 72; doi:10.1136/annrheumdis-2013-eular.2315

 

Ferreira ym. viittaa artikkelissaan seuraaviin lähteisiin:  

  1. – van Eijk-Hustings, Y., et al. (2012). EULAR recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis. Annals of the Rheumatic Diseases, 71(1):13- 19.
  2. – Riemsma, R.P. et al. (2003). Patient education for adults with rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD003688.
  3. – Niedermann, K. et al. (2004). Gap Between Short- and Long-Term Effects of Patient Education in Rheumatoid Arthritis Patients: A Systematic Review. Arthritis & Rheumatism, 51:3, 388–398.
  4. – Kmet, L.; Lee, R.; Cook, S. (2004). Standard Quality Assessment Criteria for Evaluating Primary Research Papers from a Variety of Fields. Alberta, Edmonton: Alberta Heritage Foundation for Medical Research.
  5. – Niedermann, K. et al. (2012). Six and 12 months’ effects of individual joint protection education in people with rheumatoid arthritis: A randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 19: 360–9.
  6. – Quintrec, J. et al. (2007). Effect of a collective educational program for patients with rheumatoid arthritis: a prospective 12-month randomized controlled trial. J Rheumatol., 34(8):1684-91.

 

Tagged ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *