Potilasohjaus, Reumahoitotyö

Potilasohjauksen vaikutukset

Stenberg ym. (2016, 2018) ovat julkaisseet kaksi katsausta pitkäaikaissairauksia sairastavien potilasohjaukseen liittyvistä hyödyistä ja haasteista sekä taloudellisista vaikutuksista. Ohjauksen tuloksena oireet vaivasivat vähemmän, tietoisuus omasta terveydestä vahvistui, oman hoidon hallinta (self-management) parani, sai vertaistukea ja lisäksi tuloksena oli oppimista ja toivoa (Stenberg ym. 2016). Myöhemmässä tutkimuksessaan Stenberg ym. (2018) analysoivat potilasohjauksen taloudellisia vaikutuksia.

Analyysissä oli mukana 56 tutkimusta, joista 46 tutkimusta raportoi taloudellisia vaikutuksia erilaisten hyötyjen kautta, kuten sairaalahoito, ensiapukäynnit, lääkärikäynnit, QALY (Quality-adjusted life years), ja tuottavuuden menetykset, suorat ja epäsuorat kustannukset ja muut kuin terveydenhoito kustannukset (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Tyypilliset vaikutukset ja mittarit (Stenberg ym. 2018)

Kustannus-hyöty QALY (Quality-adjusted life-years) (suom. laatupainotetut elinvuodet) EuroQOL (EQ-5D)[i]

SF-6D

Lääketieteellisten palvelujen käyttö Sairaalahoito Vuodehoitopäivät

Keskimääräinen hoitoaika

Sairaalahoidon uusinta

Avokäynnit Suunnitellut/suunnittelemattomat käynnit

Avokäynnin kesto

Ensiapukäynnit Käyntien määrä
Lääkärikäynnit Käyntien määrä
Tuotantomenetykset Sairausloma Sairauslomapäivät
Kustannukset Suora ja epäsuora terveydenhoito Ohjelmakustannukset

Osallistumiskustannukset

Sairaalahoito

Lääketieteelliset kustannukset

Tuotannon menetykset

Epävirallinen hoito

 

 

Stenberg ym. (2018) tuovat esiin pohdinnassaan, että potilasohjaus on enemmän kuin tiedon siirtoa ja sairauden kontrollia. Potilasohjaus mahdollistaa sen, että osallistujat ymmärtävät sairausprosessia, saavat taitoja, jotka liittyvät sairauden hoitoon, ja lisäksi auttaa säätämään hoitoa omaan tilaan sopivaksi ja ylläpitämään elämänlaatua. Potilasohjaus oli useimmiten ryhmäohjausta, jota ohjasi joko moniammatillinen työryhmä tai yksi työntekijä.

Tulosten mukaan yli 80% tutkimuksista oli osoitettavissa ohjauksen taloudellisia vaikutuksia joko yhteen tai useampaan terveystaloudelliseen muuttujaan, jotka on kuvattu taulukossa 1. Tutkijoiden mukaan tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustyötä, jotta saadaan yhtenäisiä tuloksia. Kymmenessä tutkimuksessa taloudelliset tulokset olivat joko lyhytaikaisia tai niitä ei voitu osoittaa lainkaan.

Stenberg ym. (2018) analyysissä oli mukana neljä reumasairauksiin liittyvää tutkimusta, joissa yhdessä ohjaus ja sosiaalinen tuki –interventiossa säästöt olivat suuremmat kuin kustannukset, (Groessl & Cronan 2000), kahdessa ei kustannuseroja voitu osoittaa (Oliver ym. 2001, Thompson ym. 2011). Yhdessä tutkimuksessa osoitettiin motivoivan haastattelun interventiossa kustannussäästöjä verrattuna tavanomaiseen hoitoon, mutta ei sen sijaan eroja laatupainotetuissa elinvuosissa (Larsen ym. 2016).

Kuntoutuksessa on usein kyse myös ohjauksellisista interventioista. Toinen norjalaistyöryhmä (Berdal ym. 2018) vertaili perinteistä kuntoutusta saavia asiakkaita ja asiakkaita, joiden kuntoutuksessa oli mukana lisätoimenpiteitä.  Lisätoimenpiteisiin kuului itsehoito-opaslehtinen, sovellettiin motivoivaa haastattelua ja laadittiin yksilölliset tavoitteet. Näiden lisäksi osallistujalla oli neljä puhelinohjauskertaa kotiutuksen jälkeen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli kotiutushetkellä parempi lisätoimenpiteitä saaneella ryhmällä, mutta eroa ei ollut enää 6 eikä 12 kuukauden seurannassa. Seurannoissa oli kuitenkin molemmilla ryhmillä paremmat tulokset kuin alkutilanteessa.

Nivelreumaa sairastavien EULAR-suosituksissa (Zangi ym. 2014) tuodaan esiin tarve tutkia potilasohjauksen taloudellisia vaikutuksia käyttäen potilaslähtöisiä tulosmittareita ja potilasohjauksen vaikutuksia suhteessa terveydenhuollon voimavaroihin.  Kuten Stenberg ym. (2018) toivat esiin, on potilasohjauksessa monia tavoiteltavia ja toteutuneita tuloksia, jotka auttavat pitkäaikaisen sairauden kanssa selviytymisessä. Mitä ovat potilaslähtöiset tulokset nivelreumaa sairastavan ohjauksessa kussakin taudin vaiheessa? Mitä pitkäaikaisia potilasohjauksen vaikutuksia tulehduksellisessa reumassa voidaan asettaa? Mitä ovat kunkin potilasohjaus –intervention tai toimenpiteen tavoitteet, jotka EULAR –suositusten mukaan tulisi asettaa kulloisenkin potilasohjausohjelman mukaan?  Tärkeitä tutkimushaasteita ja yhteen sovitettavia tutkimuskysymyksiä on edelleen.

Berdal G, Bø I, Dager T N, Dingsør A, Eppeland S G, Hagfors J, Hamnes B et al. 2018. Structured goal planning and supportive telephone followup in rheumatology care: results from a pragmatic stepped-wedge cluster-randomized trial. Arthritis Care Res. Accepted Author Manuscript. doi:10.1002/acr.23520

Stenberg, U. et al. 2016. A scoping review of the literature on benefits and challenges of participating in patient education programs aimed at promoting self-management for people living with chronic illness. Patient Education and Counseling , 99 (11) , 1759 – 1771

Stenberg, U et al. 2018. Health economic evaluations of patient education interventions a scoping review of the literature. Patient Education and Counseling. DOI: https://doi.org/10.1016/j.pec.2018.01.006

Zangi H A, Ndosi M, Adams J, Andersen L, Bode C, Boström C, van Eijk-Hustings Y, Gossec L, Korandová J, Mendes G, Niederman K, Primdahl J, Stoffer M, Voshaar M, van Tubergen A. EULAR recommendations for patient education for people with inflammatory arthritis. Ann Rheum Dis  2015. doi 10.1136/annrheumdis-2014-206807.

[i] Mittareita, joilla arvioidaan terveydentilaa ja terveydenhuollon toimenpiteiden tuloksia: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/40/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *