EULAR –suositukset, Reumahoitotyö

SAIRAANHOITAJAN TEHTÄVIÄ KOSKEVAT EULAR – SUOSITUKSET 2019

Reumahoitotyöhön on julkaistu vuonna 2012 näyttöön perustuvat suositukset sairaanhoitajan roolista tulehduksellista reumaa sairastavien hoidossa. Uuden tutkimusnäytön perusteella suositukset on päivitetty kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä vuoden 2018 aikana ja julkaistu kesällä 2019. Ensimmäisistä reumahoitajan tehtäviä koskevista EULAR -suosituksista vuodelta 2012 (1) ollaan tehtyjen tutkimusten mukaan varsin yksimielisiä eri puolilla Eurooppaa, mutta soveltaminen vähäisempää (2). Samansuuntaiset tulokset on julkaistu erikseen myös pohjoismaiden sairaanhoitajia (3), potilaita (4) ja lääkäreitä (5) koskien.

Suositukset on nyt päivitetty (6). Tehty kirjallisuuskatsaus uusista tutkimuksista ei tuottanut suuria sisällöllisiä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Suositusten sanamuotoja täsmennettiin uusien tutkimustulosten perusteella ja suositusten lukumäärää vähennettiin kymmenestä kahdeksaan (taulukko 1). Aikaisemmista on kaksi (7 ja 10) jätetty pois, sekä aikaisemmassa (suositus 7) ollut maininta kansallisten määräysten noudattamisesta on uusissa sisällytetty suositukseen 8. Niin ikään aikaisemmassa (10) ollut sairaanhoitajan toiminta osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kustannussäästöjen saavuttaminen sisältyvät uusissa suositukseen 4, minkä lisäksi yleisissä periaatteissa tuodaan esiin sairaanhoitajan rooli osana hoitotiimiä.

1. Uudet suositukset

Päivitettyihin suosituksiin sisältyy kolme yleistä periaatetta, joiden mukaan 1) sairaanhoitaja on osa hoitotiimiä, 2) reumahoitotyö on näyttöön perustuvaa ja 3) hoitotyössä toteutuu jaettu päätöksenteko potilaan kanssa. Jaettu päätöksenteko on tärkeä tekijä hoidossa yleensäkin, mutta se on näyttöön perustuvassa hoidossa erityisen huomioon otettava asia (7). Suositukset on kuvattu taulukossa 1.

TAULUKKO 1. Sairaanhoitajan tehtävät tulehduksellista reumaa sairastavan hoidossa
Suositukset

Näytön taso*

Suosituksen aste

Yksimielisyys

(0-10) †

1 Potilaiden tulisi saada reumahoitajan ohjausta parantaakseen tietojaan nivelreumasta ja sen hoidosta koko sairautensa ajan.

1B

A

10.0±0.2 [9-10]

2 Potilaiden tulisi päästä hoitajan konsultaatioon vahvistaakseen tyytyväisyyttä hoitoon.

1A

A

9.7±0.6 [8-10]

3 Potilailla tulisi olla mahdollisuus päästä oikeaan aikaan hoitajan vastaanotolle tarpeiden mukaisen tuen saamiseksi, tähän kuuluu myös sähköiset palvelut.

1B

B

9.7±0.6 [8-10]

4 Sairaanhoitajien tulisi osallistua kokonaisvaltaiseen hoitoon taudin aktiivisuuden seuraamiseksi, oireiden vähentämiseksi ja potilaslähtöisten tulosten parantamiseksi, tämä johtaa kustannustehokkaaseen hoitoon.

1A

A

9.7±0.5 [8-10]

5 Sairaanhoitajien tulisi käsitellä psykososiaaliset tekijät potilaan ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden vähentämiseksi.

1B

A

9.6±0.7 [8-10]

6 Sairaanhoitajan tulisi tukea omahoitotaitoja potilaan pystyvyyskäsityksen vahvistamiseksi.

1A

A

9.8±0.4 [9-10]

7

Sairaanhoitajan tulisi päästä jatkuvasti reumatologian alan täydennyskoulutukseen tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi.

2C B

9.8±0.7 [7-10]

8 Sairaanhoitajia tulisi kannustaa ottamaan laajennettu rooli erikoiskoulutuksen saatuaan, kansallisten määräysten mukaisesti.

1A

A

9.7±0.6 [8-10]

*Oxford Centre for Evidence-based Medicine – CEBM -mukaan (ks. https://www.cebm.net/2009/06/oxford-centre-evidence-based-medicine-levels-evidence-march-2009/)
†EULAR -työryhmän asiantuntijoiden yksimielisyys konsensus kokouksessa (ka±SD, [vv])

2. Tutkimus ja koulutustehtävät

Suosituksissa tuotiin esiin useita tutkimustehtäviä, jotka liittyvät niihin asioihin, joista ylimalkaan puuttuu tieteellistä näyttöä tai se on vähäistä. Yksi keskeinen tutkimustehtävä potilaan näkökulmasta on palvelujen saavutettavuus/saatavuus ja se, miten sairaanhoitaja voi tässä tukea. Lisäksi reumahoitajan tehtäviin oleellisena osana kuuluva hoidon seuranta, tavoitteellisen hoidon strategian optimointi ja liitännäissairauksien seulonta ja hoito ovat tutkittavia asioita.
Edelleen potilaan näkökulmasta keskeisiä tutkimuskohteita ovat hoitotyön merkitys potilaslähtöisten tulosten ja psykososiaalisten tekijöiden osalta. Kovin vähän on myös näyttöä siitä mikä merkitys hoitotyöllä on potilaan työtilanteeseen ja sosiaaliseen osallistumiseen.
Sairaanhoitajan roolia koskevien suositusten lisäksi EULAR on julkaissut suositukset potilasohjaukseen8. Niiden soveltamista ja jalkauttamista koskeva tutkimus käynnistyy 2019 pian kesän lopulla tai alkusyksystä. Uusien tässä nyt kuvattujen sairaanhoitajan rooliin liittyvien suositusten mukaan tulisi tutkia sitä, miten potilaan ohjaustarpeita voidaan systemaattisesti arvioida.
Hoitotyön kustannustehokkuutta, interventioiden implementointi- ja arviointitutkimusta tulisi myös tehdä. Nyt julkaistut suositukset liittyvät tulehdukselliseen reumaan, joten on syytä tutkia myös sitä, miten ne soveltuisivat muihin reumasairauksiin.
Suosituksissa kuvattujen tutkimuskohteiden lisäksi tulee kehittää koulutusta. Suosituksissa toivotaan viitekehystä reumahoitotyön osaamiselle ja koulutusohjelmia sekä perus-, jatko- että laajennetun roolin tasoille. Lisäksi tulisi nostaa reumatologisen hoitotyön profiilia eri koulutusohjelmissa.
Monet reumahoitotyön tutkimusalueet liittyvät juuri sairaanhoitajan laajennettuun rooliin, jota viimeisen suosituksen mukaan tulisi tukea sen jälkeen, kun sairaanhoitaja on saanut asianmukaisen koulutuksen. Laajennetun roolin vaikuttavuus saa tukea tutkimuksesta ja siihen katsotaan kuuluvan taudin seuranta, sen hoito ja tehokkuus, potilaan ohjaus, tarpeisiin perustuvan tuen saatavuus, sekä omahoidon ja psykososiaalisen tuen edistäminen.9

3. Suositusten vieminen käytäntöön vaatii ponnisteluja

Vuoden 2012 suosituksista on oltu tutkimusten mukaan varsin yksimielisiä, mutta niiden soveltamisessa on eroja maiden välillä. Suosituksia sovelletaan sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien mielestä melko hyvin, mutta potilaiden mielestä vähemmän. Potilaiden mielestä varsinkin psykososiaalisten tarpeiden huomioon ottaminen on Suomessa kovin alhaista.

Näyttöön perustuvien suositusten soveltamisen esteinä tuodaan esiin useimmiten ajan ja henkilöstöresurssien puute. Suositukset antavat suunnan reumahoitotyön kehittämiselle ja niissä ja tuodaan esiin keskeiset tutkimuskohteet ja koulutuksen kehittämistarpeet. Suositusten vieminen käytännön työhön edellyttää niihin jo aikaisemmin tunnistettujen esteiden poistamista ja aktiivista jalkauttamista hoitohenkilökunnan ja potilaiden keskuuteen.

Lähdeluettelo

1. van Eijk-Hustings Y, van Tubergen A, Bostrom C, et al. 2012. EULAR recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis. Annals of the rheumatic diseases. 2012;71(1):13-9. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/71/1/13.

2. van Eijk-Hustings Y, Ndosi M, Buss B et al. 2014. Dissemination and evaluation of the European League Against Rheumatism recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis: results of a multinational survey among nurses, rheumatologists and patients, Rheumatology, Volume 53 (8), 1491– 96. DOI: 10.1093/rheumatology/keu134 Saatavilla: https://academic.oup.com/rheumatology/article/53/8/1491/1777001.

3. Kukkurainen M L, Kauppi M & van Eijk-Hustings. 2018a. Sairaanhoitajan rooli tulehduksellisen reuman hoidossa. EULAR-suositukset, yksimielisyys ja soveltaminen Suomessa ja Pohjoismaissa. Reumahoitaja, 1, 4- 7. Saatavilla: https://www.mv-assets.fi/elehdet/reumahoitajat/01-2018/mobile/index.html#p=6.

4. Kukkurainen M L, Kauppi M. & van Eijk-Hustings Y. 2018b. European League Against Rheumatism Recommendations for the role of the nurse (EULAR-RN) in the Management of chronic inflammatory Arthritis (CIA): Results of patients in Nordic Countries. Ann Rheum Dis 10.1136/annrheumdis-2018-eular.6425 on 12 June 2018. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/annrheumdis/77/Suppl_2/1831.3.full.pdf.

5. Kukkurainen M L, van Eijk-Hustings Y & Kauppi M. 2018. EULAR recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis. Abstracts of the 37th Scandinavian Congress of Rheumatology, Helsinki, Finland, September 5th – 8th, 2018, Scandinavian Journal of Rheumatology, 47:sup129, 64-65, DOI: 10.1080/03009742.2018.1487639. Saatavilla: https://pdfs.semanticscholar.org/18c3/46713e9418aa71c8fdcacd470bcd4fb3e5bf.pdf.

6. Bech B, Primdahl J, van Tubergen A, et al. 2018. update of the EULAR recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis. Annals of the Rheumatic Diseases Published Online First: 12 July 2019. doi:10.1136/annrheumdis-2019-215458. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/early/2019/07/12/annrheumdis-2019-215458.

7. Kukkurainen M L 2018. Suosituksista päätöksentekoon. Best Practice Reumasairaudet 6 (19), 10-12. Saatavilla: https://www.epaper.dk/bpfireuma/reuma/reuma-19-fi_elokuu_2018/ ISSN 1902-7583.

8. Zangi HA, Ndosi M, Adams J, et al. 2015.EULAR recommendations for patient education for people with inflammatory arthritis. Ann Rheum Dis. 2015;74(6):954­62. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/74/6/954.

9. Bech B, Primdahl J, Scholte-Voshaar M, et al. FRI0742-HPR Eular recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis: 2018 update. Annals of the Rheumatic Diseases 2018;77:1817-1818. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/77/Suppl_2/1817.2.

Tagged ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *