EULAR –suositukset, Reumahoitotyö

HOITOHENKILÖKUNNAN YLEISET YDINOSAAMISALUEET REUMASAIRAUKSIEN HOIDOSSA

Sairaanhoitajan roolia reumahoitotyössä koskevissa EULAR-suosituksissa tuodaan esiin yhtenä tutkimus ja kehittämiskohteena jatkuvan koulutuksen tarve, profiilin nosto eri tasoisissa koulutuksissa sekä tarve määritellä millaista osaamista tulisi koulutuksen eri tasoilla olla (1). Nyt EULAR on julkaissut suosituksensa jatkokoulutuksen ydinosaamisalueiksi terveydenhuollon ammattilaisille, joihin suosituksissa luetaan kuuluvaksi sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit (2).

Tässä artikkelissa em. ammatteja kuvataan hoitohenkilökunta -käsitteellä. Suosituksissa pyydetään kuitenkin myös ottamaan huomioon terveydenhuoltojärjestelmiin ja ammatillisiin rooleihin liittyvät kansainväliset ja kansalliset tekijät.

Ydinosaamista koskevat suositukset on laadittu sekä reumaa että tuki- ja liikuntaelin sairautta sairastavien (rheumatic and musculoskeletal diseases -RMDs) hoitoon osallistuvalle hoitohenkilökunnalle. Jatkossa käytetään käsitettä reumaa sairastavat.

 

1.      Yleiset periaatteet

Yleisissä periaatteissa korostetaan kolmea keskeistä osaamiseen liittyvää vaatimusta: hyviä vuorovaikutustaitoja, potilaskeskeisyyttä ja näyttöön perustuvaa toimintaa. Näiden voi katsoa kuuluvan oleellisesti myös kaikkien pitkäaikaissairauksia sairastavien hoitoon.

Yleisten periaatteiden sisältöä on avattu tarkemmin kuviossa 1. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) soveltamisesta on mahdollista saada yksityiskohtaista tutkimustietoa runsaasti (ks. esim. 3, 4).

 

KUVIO 1. Näyttöön perustuvan ydinosaamisen yleiset periaatteet

 

2.      Suositukset ydinosaamisalueiksi

Keskeiset osaamiset liittyvät tiivistetysti tautiin, hoidon tarpeen arviointiin, vuorovaikutustaitoihin ja kommunikaatioon, eri hoitomenetelmiin, ohjaukseen, oman osaamisen kehittämiseen, jaettuun päätöksentekoon, omahoidon edistämiseen ja hoitomenetelmien tuloksellisuuden arviointiin. Kymmenen suositusta sisältävät viisi sellaista, joilla on vahva (A) tieteellinen näyttö (5). Nämä viisi on kuvattu alla olevassa taulukossa lihavoidulla tekstillä. (Taulukko 1.)

TAULUKKO 1. Reumaa sairastavia hoitavan hoitohenkilökunnan ydinosaamisalueet

 

Suositukset ydinosaamisalueista
1.    Etiologia, patofysiologia, epidemiologia, kliiniset ominaispiirteet, diagnostiset vaiheet, vaikutukset elämänlaatuun
2.    Käyttäen strukturoitua arviointimenetelmää hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa tekijät, jotka saattavat vaikuttaa reumaa sairastavaan potilaaseen ja heidän perheisiin, esimerkiksi

·         Kliiniset piirteet, riskit ja varoitusmerkit ja liitännäissairaudet

·         Aktiivisuutta ja osallistumista rajoittavat tekijät

·         Henkilökohtaiset ja ympäristötekijät

3.    Hoitohenkilökunnan tulisi kommunikoida tehokkaasti. Vaikuttaa muihin terveydenhuolto palvelujen tarjoajiin, tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja lähettää tarpeen mukaan toiselle asiantuntijalle moniammatillisen hoidon optimoimiseksi.
4.    Hoitohenkilökunnalla tulisi olla ymmärrystä yleisesti farmakologisesta ja kirurgisesta reuman hoidosta, hoidon ennakoiduista hyödyistä, sivuvaikutuksista, riskeistä, ja käyttää tätä tietoa ohjaukseen ja tarvittaessa ohjata/hoitaa jatkolähete.
5.    Hoitohenkilökunnan tulisi kyetä antamaan tietoa soveltuvasta lääkkeettömästä toimenpiteestä ja hoidosta tai ohjaamaan hoitoon, jonka hyödyt perustuvat tutkimukseen, sen rajoitukset ja reumaa sairastavia koskevat riskit tunnetaan.
6.    Hoitohenkilökunnan tulisi arvioida reumaa sairastavan ohjaustarve ja tarjota yksilöllistä ohjausta, sopivia menetelmiä, asiaankuuluvia voimavaroja ja arvioida niiden tehokkuutta.
7.    Hoitohenkilökunnan tulisi ottaa vastuu jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja ammatillisesta kehityksestä, jotta pysyisi ajan tasalla reuman hoidon kliinisistä ohjeista ja suosituksista.
8.    Hoitohenkilökunnan tulisi tukea reumaa sairastavia hoidon tavoitteen asettelussa ja jaetun päätöksenteon toteutumisessa (tunnistaa, priorisoida, nimetä tarpeet ja mieltymykset ja selittää ne kansantajuisesti).
9.    Hoitohenkilökunnan tulisi tukea taudin hallinnassa. Tämä vaatii sitä, että valitaan ja sovelletaan tarkoituksenmukainen käyttäytymiseen liittyvä lähestymistapa ja menetelmä (fyysisen aktiivisuuden, kivun ja uupumuksen hallinta)
10. Hoitohenkilökunnan tulisi kyetä valitsemaan ja soveltamaan sopivia reumaan liittyviä hoidon tulosmittareita reuma ja arvioimaan toimenpiteiden tehokkuutta

 

3.      Suositukset tieteellisistä tutkimuskohteista

Suosituksissa kuvataan myös tärkeimmät tutkimuskohteet reumaa hoitavan hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämiseksi. On ymmärrettävää, että EULAR – suosituksissa on kyse hoitohenkilökunnasta laajemmin, koska EULAR -organisaatiossa ei ole eri ammattiryhmillä omaa järjestäytymistä, vaan kyse on HPS – health professionals -kokoonpanosta, jota Eular tukee (6).

Siksi onkin tärkeää, että nyt kuvattujen osaamisen ydinalueiden yhteydessä tuodaan esiin kunkin ammattiryhmän oma erityinen osaaminen ja sen määrittely. Keskeiset tutkimuskohteet on alla olevan luettelossa kuvattuna:

  • Keskeiset ydinosaamiseen liittyvät tutkimuskohteet.
    • Potilaan näkökulma ydinosaamiseen
    • Taudin seurantaan ja käytännön työn laadun kehittämiseen liittyvä osaaminen
    • Osaamisen kehittämiseen käytettävissä olevat voimavarat ja osaamisvaatimukset reuman hoidon taloudellisten tekijöiden ymmärtämiseksi ja arvioimiseksi
    • Yleisten ydinosaamisalueiden lisäksi tulee tutkia mitä on kunkin ammattiryhmän ainutlaatuinen osaaminen moniammatillisessa tiimissä
    • Hoitohenkilökunnan rooli käytännön työssä saumattoman, integroidun, potilaskeskeisen hoidon yhteydessä eri Euroopan maissa
    • Hoitohenkilökunnan osallistuminen reumatologiseen tieteelliseen tutkimukseen eri maissa ja tähän liittyvien esteiden ja tukevien tekijöiden tunnistaminen.

 

4.      Koulutussuositukset

EULAR -tasoiset ydinosaamista kuvaavat suositukset ja niiden soveltuminen on arvioitava kansallisella tasolla, sillä terveydenhuoltojärjestelmät, eri ammattiryhmien koulutukset ja tehtävät vaihtelevat kansainvälisesti. Suositukset antavat kuitenkin hyvän pohjan arvioida kansainvälisesti reuma-alan ydinosaamisen vaatimuksia ja toteutumista.  Seuraavassa listassa on kuvattu ydinosaamisen suosituksissa kuvatut koulutussuositukset.

  • Keskeiset ydinosaamisen kehittämiseen liittyvät koulutussuositukset
  • Tulee arvioida suositusten esteitä ja niiden soveltamista tukevat tekijät eri Euroopan maissa huomioon ottaen kulttuuriset, sosiaaliset ja muut erot.
  • Tulee arvioida reuma-alalla työskentelevän hoitohenkilökunnan tämän hetken osaamisen tavoitteet ja viedä nämä suositukset käytäntöön koulutuksen vahvistamiseksi tarvittaessa
  • Tulee vahvistaa esitettyjen ydinosaamisalueiden kelpoisuutta ja soveltuvuutta muiden ammattiryhmien kohdalla
  • Tulee selvittää, vahvistaa ja edistää tietoisuutta hoitohenkilökunnan erikoistaitoja eri maissa
  • Tulee kehittää koulutustarjontaa hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi tukemaan reumaa sairastavien kivun, uupumuksen ja terveiden elämäntapojen saavuttamisen tai ylläpitämisen itsehoitoa.

 

5.      Lopuksi

Kaikkiin EULAR -suosituksiin liittyy suositusosan lisäksi sekä tutkimus- että koulutustarpeiden kuvaus. Suositusten saaminen reuma-alan ydinosaamiseksi on tärkeä askel sekä hoitohenkilökunnan pätevyyden arviointiin ja vertailuun että reumahoitotyön kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hyvä hoitokäytäntö perustuu tutkittuun tietoon, jonka pohjalta suositukset laaditaan. Suositusten jalkauttaminen käytäntöön vaatii ponnisteluja. Kuvatut tutkimus- että koulutussuositukset luovat perustan, jotka osaltaan tukevat näiden suositusten jalkauttamista käytäntöön.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja käytännöt elävät, joten kerran laaditut suositukset päivitetään uuden tiedon perusteella säännöllisesti.  Suositusten käytäntöön vieminen vaatii niiden soveltamista estävien tekijöiden tunnistamista ja poistamista sekä eri tahojen aktiivista työskentelyä jalkauttamista edistävien tekijöiden lisäämiseksi.

LÄHTEET

 

  1. Bech B, Primdahl J, Scholte-Voshaar M, et al. FRI0742-HPR Eular recommendations for the role of the nurse in the management of chronic inflammatory arthritis: 2018 update. Annals of the Rheumatic Diseases 2018;77:1817-1818. Saatavilla: https://ard.bmj.com/content/77/Suppl_2/1817.2

 

  1. Edelaar L, Nikiphorou E, Fragoulis GE, et al. 2019. EULAR recommendations for the generic core competences of health professionals in rheumatology. Ann Rheum Dis Epub ahead of print: [24.8.2019]. doi:10.1136/ annrheumdis-2019-215803

 

  1. ICF Research Branch. 2019. Musculoskeletal conditions. ICF Core sets. Saatavilla:  https://www.icf-research-branch.org/icf-core-sets-projects2/musculoskeletal-conditions

 

  1. Coenen M, Cieza A., Stamm TA et al. Validation of the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) Core Set for rheumatoid arthritis from the patient perspective using focus groups. Arthritis Res Ther. 2006; 8(4): R84.

doi: 10.1186/ar1956

 

  1. 2019. Oxford Centre for Evidence-based Medicine – Levels of Evidnence (March 2009). The Centre for Evidence-Based Medisine. Saatavilla: https://www.cebm.net/2009/06/oxford-centre-evidence-based-medicine-levels-evidence-march-2009/

 

  1. 2019. EULAR: EULAR Member Directory and Membership Application. Saatavilla: https://www.eular.org/eular_members.cfm

 

 

Tagged ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *